sukupuu

Arttu on ratsusukuinen suomenhevonen.

aino
Aulangon Aurora ©Anna Kärkkäinen

Sen emä on nuori Aulangon Aurora eli Aino. Ainon emä on Vieno  Verraton, jonka isä on suomenhevosratsujen aatelia oleva Hermeli. Hermeli edustaa Ypäjän siittolanmäen pitkää ja perinteikästä suomenratsukasvatusta. Hermeli on itse kilpaillut suomenhevosten mestaruuksista ja 130cm-tasolla esteratsastuksessa, mikä on suomenhevoselle todella kova taso. Hermeli on I-palkinnon kantakirjaori ja se on jättänyt 100 ratsujälkeläistä. Hermelillä on monta kantakirjattua orijälkeläistä. Hermeliä pidetään kaikkien aikojen parhaana suomenratsujen kantaisänä.

Hermelin isä on Samuli. Se on I-palkinnon kantakirjaori ja sillä on 48 jälkeläistä. Samuli on kilpaillut itse suomenhevosten mestaruustasolla ja 130-tasolla ja sillä on monta kantakirjattua orijälkeläistä. Samulin isä on legendaarinen Kelmi, joka on niittänyt mainetta kouluhevosena. Kelmi on muun muassa Suomenhevosten seitsenkertainen koulumestari ja sillä on 103 jälkeläistä.

samuli-ja-kelmi
Samuli ja Kelmi ©Hevosopiston  arkisto

Hermelin emä on estemestaruuksissa pärjännyt Merri.

merri
Merri ©Hevosopiston  arkisto

Artun emänemäemänisä on Suomenhevosten kolminkertainen koulumestari Taival.

Verpi  ja Viivi Verraton ovat talli Verrattoman kestäviä ja pitkäikäisiä opetushevosia.

verpi-ja-viivi
Verpi ja Viivi Verraton ©Sari Kettusen arkisto
hilton-japa
Hilton Jäpä ©Leena Kahisaari

 

Hilton Jäpä on suomenhevosratsujen moniottelija, se kilpaili sijoittuen ja voittaen koulu- ja esteratsastuskilpailuissa sekä kenttäkilpailuissa myös mestaruustasolla.

 

Artun isä Hessin Leevi on komea ilmestys. Se on Katja Kuokan omistama ja Heidi Sindan kasvattama pitkäjalkainen ja moderni ratsuhevonen. Leevillä on tällähetkellä 23 jälkeläistä ja sen isällä Lastun Lekalla on 66. Lastun Lekan isä on koulumestaruuksissa mainetta niittänyt ori Pilven Poika, jolla on 169 jälkeläistä.

lastun-leka
Lastun Leka ©Hevosopiston  arkisto

Toki Artun perimästä löytyy myös ravihevosia sekä sotahevosia. Artun sukutaulusta löytyy aikansa huippujuoksijoita kuten Vieteri, Ero-Lohko,Vekkuli ja Eri-Aaroni.

Suomenhevosen kantakirja perustettiin 1907. Silloin kaikki suomenhevoset olivat maatalouskäytössä. Niillä tehtiin pelto- ja metsätöitä ja joskus ajettiin hiukan kilpaakin tai ratsasteltiinkin.

Suomenhevoset ovat merkittävässä osassa itsenäisen Suomen historiaa. Valtio pakkolunasti hevosia sotakäyttöön ja osa hevosista ei koskaan palannut koteihinsa sotien jälkeen. Suomenhevosten määrä väheni yhteiskunnan teollistumisen ja maatalouden koneellistumisen jälkeen ja ilman raviurheilun nousua meillä ei olisi alkuperäisrotuamme ollenkaan.

kotomies
Kotomies ©Hevosopiston arkisto